Sosiaalisia ongelmia niinku enämpi köyhyyttä ja olematonta kouluopetusta pani vuona 1880
alkhuun ensimäiset työtuat Stockholmissa.
Tarkotus oli ette kaikki lapset saava ruan, asunon ja koulutuksen.
Työtuat toimit kans ammattikoulutuksena
missä lapset kans sait oppia helpompia käsitöitä.

Ensimäinen työtupa Norrbottenissa alotethiin vuona 1903.
Enin osa työtuista rakenethiin meänkielialuheile Norrbottenissa (katto karttaa näyttelyssä).
Monele lapsele työtuat toimit jonkulaisena oppilasasuntoina.
Net sait ruokaa, vaatheita, kasuatusta ja koulutusta.
Työtuila kläpit kävit koulua päivilä ja olit töissä illoila.
Työtuat toimit hyväntekeväisyysprojektinä ja rahotethiin valtionavustuksen ja lahjotuksen kautta.

Se oli päänäns lapset joila oli liika pitkä matka kotoa kouhluun
ja lapset köyhiimistä koista jokka panthiin työtuphiin.
Monela lapsela oli pakko olla työtuala,
joskus niin kauon ko kaheksan kuukautta, ennenko net sait käyä kotona.
Jokku lapset saatot nähhä oman koin työtualta,
mutta ei saahnee käyä kotona perheen tykönä.
Monet jokka kasusit ylös työtuila oon kertonhee ette net ussein tunsit ittensä fangiksi.

Aivan niinku muussa koulusysteemissä Ruottissa
työtuila oli kieletty puhua muuta ko ruottia.
Issoin ero oli ette kläpit työtuila
ei saahnee puhua äitinkieltä vapa-aikanakhaan.
Moni suomen – eli meänkielinen lapsi panthiin tällä mallin aivan uutheen tilantheesseen,
ussein ilman maholisuutta ymmärtää eli tulla ymmäretyksi.
Moni jäi tämän takia hopusti jälkhiin opetuksessa
ja kattothiin tyhmäksi eli vähemän älykhääksi.

Arkipäihviin työtuila kuulu kova kuri ja kontrolli.
Jos kläpit ei seuranhee ohjeita eli tehit virheitä niitä rangastethiin ussein.
Joskus aarastilla eli sitte otethiin kotilupa pois.
Joskus suorala fyysisellää pieksämisellä.
Yksi totistaja selittää ette yhtä luokkakaveria lyöthiin niin kovin päähän
ette se menehty ja luultavasti sai aivotärhäyksen.

Monet jokka asut työtuila
selittävä traumaattisista tapahtumista mikkä oon kytketty heän olhoon sielä.
Moni tuntee semmosen hävyn
ette net ei ole tohtinhee selittää siittä lähhiimälle perheelekhään.
Työtuasta ja Kierunan lapsenkoista
tulit sympoolit systemaattiselle ruottintamistyöle asukhaile tiettömissä seu’uissa.
Sentähenki moni joka kasusi ylös työtuila
huomauttaa ette heän olo sielä paransi heän maholisuuksia oppia lissää ja tulevaisuuen työelähmään.

1954 työtupajärjestelmä muutethiin ja tuli Stiftelsen Norrbottens Läns Arbetsstugor.
Säätiö oon vieläki aktiivi ja sen pääasia oon tänäpäivänä
jakkaa avustusta ja tukea nuorisotoimintaa
kunnissa missä net alkuperäset työtuat olit.
Säätiön hoitaa Lääninhallitus Norrbottenissa.