Lihava maa yhessä valositten ja lämpimitten kesävöitten kans

oon luonu rikhaan kasvielämän ja antaa hyviä maholisuuksia kylvämisheen. 

Tavalisimat raakatavarat mikkä kasuava aluheela oon pottu, 

muut juurikasvit, mustikka, puola, hilla ja vatukka. 

Muita tärkeitä pohjatavaroita mitä käytethään oon siikaa, lohta, poron- ja hirvenlihhaa.

Kala järvistä ja väylistä oon, samoten ko liha poroista ja hirvistä, tärkeitä elintarvikheita.

Paikalishiin erikoisuukshiin kuuluu esimerkiksi rieska, sima, kastekuppi, kahvijuusto ja kans monela eri mallila laitettua lihhaa ja kallaa.

Sima oon semmonen kotikalja tehty sokkerista, jästistä, fariinisokkerista ja sitruunasta.

Rieska oon ohu, ilman jästittä tehty leipä millä oon juuret Pohjoissuomessa.

Niitä löytyy kans jääsätyitä vähän paksumpia sorttia.

Ennen rieskaa useasti leivothiin kirnupiimästä ja ohrajauhoista, 

ruisjauhoista eli potusta.

Kastekuppi oon ruoka mikä perintheen jälkhiin sisältää mantelipottuja

joita kastelhaan kupissa missä oon sulatettua voita, ussein löökiä ja joskus 

potunkeittovettä. 

Aika tavalista oon ette syöthään kans kallaa eli paistettua fläskiä lisäksi. 

Kahvijuusto oon erityinen juusto mikä syöhään kahvissa eli kahvin kans. 

Kahvijuusto tehhään maiosta mihinkä sekotethaan lööppeä ja paistethaan pesässä. 

Kahvijuusto muistuttaa haluumia mutta siinä oon lievempi maku ja vähemän suolaa.

Pruukathaan sanoa ette leipäraja kulkee Kaihnuunväylää myöten. 

Lännenpännä väylää leivothaan perintheelistä leipää nisujauhoista 

mikä maustethaan sirapilla. 

Iänpuolela Kaihnuunväylää leivothaan sensiihaan tummaa happaleipää ruisjauhoista.