Ryhmä, jonka jyritiseltä kannalta räknäthään kansaliseksi minuriteetiksi, häätyy täyttää seuraavat kriteerit Ruottissa:

– Olla ryhmä millä oon selvä yhtheys, minkä saattaa erottaa muusta kansasta.
– Sillä pittää olla uskonolinen, kielelinen, perintheinen eli kylttyyrinen erikoisuus jota ei jaa muitten kans.
– Sillä pittää olla selvä halu säilyttää oman itenttiteetin.
– Sillä pittää olla histuuriset eli pitkänaikhaiset sitheet Ruottin kans.

Ruottin kansaliset minuriteetit oon juutalaiset, roomit, saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset.
Näistä saamelaiset räknäthään kans alkukansaksi.
Ruottissa käytethään ittetunnustamisen prinsiippiä päätöksessä
kua kuuluu minuriteettiryhmään.
Se merkittee ette ihmisillä oon ittelä oikeus päättää mihinkä net kuuluva.

Histuurisesti meänkielenpuhuvalla aluheela oon ollu kielelinen moninaisuus ja iso kylttyyrinen vaihtelu.
Aluheela puhuthaan eninpäin suomea, meänkieltä, saamenkieltä ja ruottia.
Niistä suomi, meänkieli ja saamenkieli räknäthään kansalisiksi minuriteettikieliksi.
Meänkielessä oon aivan niinku muissa kielissä erilaisia murtheita ja varieteettiä riippuen missä sitä puhuthaan.
Nykyaikana oon suunile 75 000 meänkielenpuhuvaa Ruottissa.
Iso osa niistä assuu Norrbottenissa, mutta moni ellää kans muuala.

Käsitheet sanoista Tornionlaakso ja tornionlaaksolainen saattava olla ongelmalisia
niile joila oon juuret meänkielessä.
Maantietheelinen nimi Tornionlaakso käytethään kahele eri aluheele.
Yks merkittee aluetta missä Tornionväylä oon rajaväylä Suomea kohi, ja toinen sisältää saman alueen mutta kans ison osan Kierunan ja Jellivaaran kunnista.
Näyttelyssä käytethään meänkielen aluetta ette välttää käsitheitten sekotusta.

Iso osa meänkielen puhujista jokka elävä, eli joila oon juuret pohjosissa osissa Norrbottenia
ei tunnusta ittensä kaikesti tornionlaaksolaisiksi, ko net ei tunne ette net
asuva tässä maantietheelisessä alueessa.
Moni niistä tefinieeraa ittensä sen siihaan kvääniksi eli lantalaisiksi.