Väylänvarret jokka ympäröittevä Tornionväylää ja siihen kuuluvat juoksut oon asutut alueet kauas taappäin. 

Arkeolookiset löyöt näyttävä ette aluheela oli ihmisiä jo kymmenentuhatta vuotta aikaa. 

Tämä alue oon kauon aikaa toiminu kylttyyrisennä sulatusastianna

missä monta eri kieltä ja elämänmallia oon kohahnee ja vaikuttanhee toishiin. 

Rauhansopimus 1809 ja sitä seuraava rajanvetäminen väylänsysteemiä pitkin

aiheutti isoja haastheita niile jokka elit tällä aluheela

Uusi kansanraja esti perintheisiä liikkumismallia yli väylän. 

Iso määrä suomen-ja meänkielenpuhujia jäit Ruottin puolele. 

Monet jokka olit pruukanheet maita molemin puolin rajaväylää menetit maita. 

Mutta ennen kaikkia rajanvetäminen hajotti monta sukua ja perettä. 

Sen lisäksi meänkieliset ihmiset jokka ennen olit olhee enemistöä alueela

tulit nyt vähemistöksi Ruottin puolela rajaväylää.

1800 luvula Ruottin valtio muuttu kansalismielisitten iteaalile. 

Tarkotus oli ette vaihettaa aluheeliset, kylttyyriset ja kieleliset vaihtelut yhtheisheen kiehleen ja yhtheisheen

ruottalaisheen kylttyyhriin  kansan maanrajoitten sisälä.

Lopula 1800-lukua ruottintamisprusessi koveni, 

mikä anto selviä seurauksia oppilhaile koulusysteemissä. 

Net jokka ei puhuhnee ruottia kielethiin käyttäämästä äitinkieltä. 

Vasta 1957 oppilhaat sait uuesti puhua äitinkieltä rastila

ja 1970-luvula oli maholista lukea suomea koulussa. 

Nyt, net jokka halvava, saattava lukea meänkieltä, 

vaikka sitä ei puhuta kotona joka päivä.

Saattaa sanoa ette ruottintamisprusessi

iski kovasti monta meänkielenpuhujaa

sillä ko niiltä systemaattisesti ryöväthiin heän oma kieli.

Tänhään oon prusessi käynissä ette säilyttää, kehittää ja ottaa takasi meänkielen ja kylttyyrin. 

1981 perustethiin Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaiset, STR-T, 

joka oon ollu yks monesta vetävistä aktööristä tässä prusessissa. 

Vuona 2000, Ruotti tunnusti tornionlaaksolaiset kansaliseksi minuriteettiksi 

ja meänkielen kansaliseksi minuriteettikieleksi.